02
Helmi
2015

Eikö perinteinen media vielä kuollutkaan?

Kirjoittaja: Johanna

"Siis eipä tullut mieleenikään, että somen lisäksi on vielä muutakin mediaa! Ja että yrittäjät oikeasti voisivat itse lähestyä toimittajia ja kertoa ideoita."

Nämä spontaanit huudahdukset ovat peräisin yhdessä Communikén kanssa järjestämiltäni mediaviestinnän treffeiltä, jonne joukko pieniä yrityksiä ja järjestöjä oli kokoontunut pohtimaan näkymisen keinoja. Sisältöjen julkaisu somessa oli kaikille tuttua, tiedotteiden jakelu ePressin kautta aika monelle. Räätälöityjä juttuvinkkejä toimittajille sen sijaan oli kokeillut aika harva. Päätimme yrittää. Juttuja julkaistiin ja bisneskin parani

Oivallukset olivat kuitenkin aamupäivän paras anti: perinteinen media ei huhuista huolimatta ole kuollut vaan se kannatta edelleen pitää mielessä näkyvyyttä haviteltaessa.   

Median myllerrys on toki ollut viime vuosina voimakas. Somen ja digitaalisten sisältöjen läpimurto ovat haastaneet journalismia tosissaan. Tietoa voivat levittää kaikki, ja netin uutisvirrat ovat pitkään olleet maksutta kaikkien saatavilla. Aiempaa harva haluaa maksaa journalistisesta sisällöstä.  Medioita on lakkautettu ja osa painetusta sisällöstä on siirretty verkkoon, jonne mediat kehittävät parhaillaan uusia ansaintalogiikoita maksumuurien avulla.

Muutoksesta huolimatta voi perustellusti väittää, että medialla on edelleen vankka asema tiedonvälittäjänä ja mielipiteiden muodostajana. Noin puolet suomalaisista käyttää tänäkin päivänä aktiivisesti sekä perinteisiä että nettimedioita. Lehtien lukeminen monipuolistuu digitalisoitumisen myötä ja lehtien digiversiot paikkaavat painettujen lehtien levikkien laskua. Esimerkiksi  Kauppalehden digitaalisten sisältöjen levikki oli viime vuonna suurempi kuin printtilehden levikki, selviää Media Audit Finlandin levikintarkastusluvuista helmikuussa. Uutisia kohtaan tunnettu luottamus on Suomessa edelleen vahva, kertoo puolestaan Uutismedia verkossa -selvitys.

Erityisen mieluisaa luettavaa minulle oli tänään julkaistu Sanomalehtien liiton selvitys, jonka mukaan nuoret pitävät luotettavimpana verkkosisältöjä televisiokanavia ja painettuja sanomalehtiä. Vaikka ex-toimittajana toki suhtaudun tutkimuksen tekijän ja tulosten väliseen yhteyteen kriittisesti, nuorten tietoisuus netin luotettavuusongelmista ilahdutti. Se luo uskoa siihen, että hyvin toimitetulla sisällöllä, jossa faktat tarkistetaan ja asian eri puoliin perehdytään, on edelleen edelleen nettihuutelua enemmän painoarvoa ihmisille, jotka muodostavat maailmankuvaansa.

#trollitontammikuu meni jo menojaan, mutta onneksi merkkejä tolkun ihmisten keväästä on ilmassa! (Jos et vielä lukenut tätä valtavaa somehuomiota saanut Iisalmen Sanomien kolumnia, suosittelen lukemaan ja mutustelemaan. Sana hallussa, eikö?)

Ps. Asiaa uutiskriteereistä ja toimittajien tavoittamisesta seuraavassa blogipostauksessani.

 

Tilaa uutiskirje
Tarkista sähköpostiosoite
Kiitos kiinnostuksesta! Sinut on lisätty Näkyvän uutiskirjeen tilaajaksi.